Lapissa kolme työhönvalmennussäätiötä pilotoi yhteistyössä uutta matalan kynnyksen hybridivalmennuksen mallia nuorille. Valmennuksessa yhdistyvät kasvokkaiset tapaamiset ja digitaalinen työskentely, joiden avulla tuetaan nuorten työelämävalmiuksia ja tulevaisuuden taitoja. Yhteistyössä mukana olevat säätiöt; Eduro-säätiö Rovaniemellä, Meriva-säätiö Kemissä ja Tornion työvoimalasäätiö Torniossa tuovat pilottiin oman osaamisensa nuorten ohjauksesta ja valmennuksesta eri puolilta Lappia. Toteutuksessa oleva pilotointi on tarjonnut jo kymmenille nuorille tukea ja apua oman elämänsuunnan kirkastamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.
Hybridivalmennus tarkoittaa yksinkertaisuudessaan valmennusta, jossa nuoret kokoontuvat viikoittain lähitapaamisiin sekä etätapaamisiin harjoittelemaan tulevaisuuden työelämätaitoja. Nuorten tulevaisuustaitojen hybridivalmennuksessa nuorille annetaan eväitä oman elämän suunnitteluun, ammattien haarukointiin ja opintopolkujen hahmottamiseen. Valmennuksen tavoite on vahvistaa osallisuutta, omien kiinnostuksen kohteiden löytämistä, oppimista, digi- ja ryhmätyötaitoja erilaisissa ympäristöissä sekä saada tietoa työelämästä.
Matalan kynnyksen valmennuksesta apua osallistumisjännitykseen
Osa nuorista kärsii sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä ja kokee ryhmämuotoiseen lähivalmennukseen osallistumisen haasteellisena. Jännittäminen syö aloittamismotivaatiota, eikä kiinnostuksesta huolimatta riittävää sitoutumista ryhmään liittymiseksi synny. Kynnys tuntuu liian korkealta.
Pilotoitavan hybridimallin etuna on, että se tarjoaa vaihtoehtoisen tavan osallistua, myös jännittäjälle. Jos lähivalmennukseen osallistuminen tuntuu ylipääsemättömältä, niin on mahdollisuus aloittaa valmennusjakso osallistumalla verkossa tai suorittaa koko jakso verkon välityksellä. Jos tavoitteena on, että myöhemmin osallistuisi valmennukseen paikan päällä, niin jännittäjä voi osallistua lähivalmennukseen portaittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuori osallistuu aluksi etäyhteydellä ryhmään ja muutaman kerran jälkeen tutustuttuaan ryhmän toimintaan rohkaistuukin osallistumaan lähitapaamiseen.
Hybridivalmennuksesta puhuttaessa, ei tässä yhteydessä aseteta tärkeysjärjestykseen, että kumpi on parempi, lähi- vai etävalmennus, vaan kyseessä on toisiaan tukevat valmennusmuodot, joiden ensisijainen tavoite on auttaa nuorta pääsemään alkuun ja osallistumaan tavoitteelliseen toimintaan. Molemmissa tavoissa on etunsa, joiden yhteishyötyä pilotoinnilla halutaan testata.
On hyvä, että on erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia, ja jotka voivat tuoda tullessaan positiivisia yllätyksiäkin. Eräässä ryhmässä koettiin onnistumisen iloa, kun pilotoidussa hybridivalmennuksessa valmentajamme tekivät mielenkiintoisen havainnon. Ujot ja vetäytyvät nuoret olivat hiljaisia osallistujia ryhmän lähitapaamisissa, mutta etäpäivinä samaiset nuoret olivat ryhmän aloitteellisimpia keskustelijoita.
Vähemmän poissaoloja, enemmän tukea
Elämässä tapahtuu muutoksia ja myllerryksiä. Näin myös nuorilla. Toisinaan käy niin, ettei voimavaroja riitäkään välttämättä saapua paikan päälle ryhmätapaamiseen. Tällöin osallistuminen on mahdollista vaihtoehtoisesti etäyhteydellä, eikä ryhmätapaamiselta tipahda matkasta. Kontakti ryhmään ja valmentajaan voi säilyä huononakin päivänä, eikä poissaoloja tarvittaessa synny lainkaan.
Hybridivalmennuksessa käytetään digitaalisia alustoja, joka luo tilan pitää valmentajaan yhteyttä digitaalisessa ympäristössä. Osa nuorista suosii viestin kirjoittamista soittamisen sijaan. Yhteydenpidon mahdollistaminen digialustalla madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä valmentajaan. Nuori tietää, että apua on saatavilla. Valmentaja on tukena ja auttaa nuorta.
Valmentajan valmennustyön näkökulmasta yksilöllisen tuen antamisen mahdollisuudet lisääntyvät hybridivalmennuksessa. Tukea voidaan antaa monikanavaisesti. Valmennuksessa käytetään digitaalisella alustalla olevia nuoren tavoitteita tukevia ja ajatuksia herättäviä oppimateriaaleja, joita nuori voi tehdä omaan tahtiinsa. Valmentaja seuraa nuoren etenemistä, antaa henkilökohtaista palautetta sekä tunnistaa tuen tarpeita. Nuoren osallistumisen mahdollisuudet lisääntyvät. Osallisuus lisääntyy.
Yhdessä olemme enemmän
Lapin kolme työhönvalmennussäätiötä ovat hybridivalmennuksessaan päässeet kokeilemaan uudenlaista jaettua valmennusvastuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että eri säätiöt vastaavat vuorotellen kaikkien kolmen alueen ryhmien valmennuksesta. Rovaniemen, Kemin ja Tornion ryhmät liittyvät yhtä aikaa samaan etävalmennukseen. Ajatuksena on, että yhteistyön avulla meillä on vahvemmat hartiat ja enemmän annettavaa, ja jokainen alue voi tuoda valmennukseen oman alueensa vahvuuksia ja osaamista nuorten saataville. Esimerkkinä olkoon maaliskuussa 2026 Kemin Meriva-säätiön vetämä yhteisvalmennus, jossa Kemin Nuorten tulevaisuustaitojen ryhmän lisäksi olivat mukana vastaavat ryhmät Torniosta ja Rovaniemeltä. Aiheena oli kiertotalous.
Nuorten tulevaisuustaitojen työpajahankkeessa pilotoidaan nuorille suunnattua matalan kynnyksen hybridivalmennusmallia ensimmäistä kertaa Lapin työhönvalmennussäätiöiden toimesta. Ensimmäisten pilotointiryhmien kokemukset ovat olleet rohkaisevia: nuorten aktiivisuus on lisääntynyt valmennusjakson aikana ja heidän uskonsa tulevaisuuteen on vahvistunut. Rovaniemen, Kemin ja Tornion valmentajat kokevat pilotoinnin etenevän oikeaan suuntaan, ja valmennusmallin kehittämistä jatketaan kaikilla paikkakunnilla vuoden 2026 loppuun asti.
Kirjoitus: projektikoordinaattori Tanja Javarus, Nuorten tulevaisuustaitojen työpajahanke