Mikä saa ihmisen yrittämään uudelleen silloin, kun takana on pitkittynyttä työttömyyttä sekä pettymyksiä työelämässä ja palveluissa? Kun tähän kysymykseen vastataan vakavasti, myös työllistymisen tuki saa toisenlaisen tehtävän. Se ei ole vain siirtymä työmarkkinoille, vaan osallisuuden edellytysten määrätietoista rakentamista. Kysymys ei ratkea vetoamalla yksilön tahtoon, vaan tarkastelemalla niitä kohtaamisia, palvelurakenteita ja yksilön toimintaympäristöä, jotka joko vahvistavat tai heikentävät osallisuuden kokemusta. Osallisuuden kokemus ja sisäisen motivaation herääminen ovat tärkeimmät elementit, kun tavoitteena on työllistyminen pitkän työttömyyden jälkeen.
Osallisuuden ja motivaation tukemiseen liittyvän osaamisen lisääminen nousi esiin Eduro-säätiön toteuttamasta koulutustarvekyselystä, johon vastasi 63 asiantuntijaa. Vastauksissa keskeisiksi koulutustarpeiksi nousivat motivoiva ohjaus ja laadukas asiakastyö sekä niihin liittyvän osaamisen vahvistaminen. Pitkään työttömänä olleiden tilanteet vaihtelevat, joten heidän kohdallaan korostuu tarve tunnistaa oikea-aikaiset palvelut, kohdata yksilölliset tarpeet ja ennen kaikkea osata tukea motivaation rakentumista. Siksi motivaatio ei ole pelkkä yksilön ominaisuus, vaan osaamista vaativa kysymys, johon tarvitaan uusia näkökulmia ja käytännön työkaluja.
Eduro-säätiön koulutustarvekyselyn tulosten pohjalta toteutettiin Työllistymisen tuen polku -webinaarisarja (Työllistymisen tuen polku- webinaarisarja – Eduro), jonka 25.5.2026 toteutetussa webinaarissa käsiteltiin osallisuutta ja motivaatiota. Tämä blogiteksti pohjautuu webinaarin alustuksiin ja keskusteluihin. Alustajina toimivat johtava asiantuntija Anna-Maria Isola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatiohanke, projektikoordinaattori Maarit Kestilä Eduro-säätiöltä ja INEEN-hankkeesta sekä osallisuuskoordinaattori Sarianne Sahervo Kuntoutussäätiöltä ja Osuvuutta työmarkkinoille -hankkeesta.
Julkisessa keskustelussa pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvää motivaatiota tarkastellaan edelleen liian usein yksilökeskeisesti. Ikään kuin työllistymisessä olisi kyse vain tahdosta, asenteesta tai valinnoista. Onnistuneen motivoinnin näkökulmasta tarkastelu tulee laajentaa yksilöstä myös niihin rakenteisiin, suhteisiin ja kokemuksiin, jotka tekevät uudelleen yrittämisestä joko mahdollisen tai mahdottoman tuntuisen.
Osallisuus ja motivaatio työllistymisen edellytyksinä
Osallisuudella on yhteys hyvinvointiin, elämänlaatuun, resilienssiin ja jopa posttraumaattiseen kasvuun. Siksi kyse ei ole vain työllistymisen välineestä, vaan laajemmasta inhimillisestä perustasta, jonka varaan myös työelämään kiinnittyminen rakentuu. Kun osallisuuden kokemus vahvistuu, myös motivaatio sekä usko omaan pystyvyyteen ja tulevaisuuteen voi vahvistua. Juuri tätä tarvitaan silloin, kun ihminen yrittää uudelleen.
Osallisuus tarkoittaa mahdollisuutta ottaa käyttöön erilaisia vallan lähteitä omassa elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Näitä ovat esimerkiksi tieto, tulot ja varallisuus, asema, kulttuurinen hyväksyntä, sosiaaliset suhteet sekä suhde julkiseen valtaan.
Työllistymisen tuen näkökulmasta osallisuuden kokemus on olennainen huomio. Osattomuus korostaa sitä, että motivaatio ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan oleellista on myös kokemus vaikutusmahdollisuuksia.
Osattomuus korostuu erityisesti tilanteissa, joissa henkilö on ollut pitkään työelämän ulkopuolella. Ulkopuolisuuden kokemus syventyy, kun ihminen on vastentahtoisesti sivussa työmarkkinoilta tai kokee poikkeavansa siitä, mitä yhteiskunnassa pidetään tavanomaisena. Tämän tyyppisissä tilanteissa motivaation puute ei välttämättä kerro haluttomuudesta, vaan siitä, että oma paikka yhteiskunnassa, palveluissa ja tulevaisuudessa ei tunnu riittävän vakaalta.
Osattomuuden kokemuksen ollessa vahvasti läsnä, olisi erityisen tärkeää vahvistaa osallisuuden kokemusta erityisesti motivaation näkökulmasta. Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja voivansa vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin, voimavarat alkavat muuttua toimintavalmiuksiksi ja edelleen aktiivisuudeksi. Osallisuus toimii siis muutosvoimana, joka ei ainoastaan lisää hyvinvointia, vaan tekee näkyväksi kykyjä, mahdollisuuksia ja realistisia seuraavia askelia.
Osallisuus ja motivaatio työllistymisvaiheessa
Kokemukset työhönvalmennuksesta ja yritysyhteistyöstä osoittavat, että kohtaanto syntyy yksilöllisesti. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä on jokaisessa vaiheessa otettava aidosti huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. Samalla on huolehdittava siitä, että keskeiset sidosryhmät eli asiakkaat, työnantajat, valmentajat ja muut toimijat osallistuvat aktiivisesti suunnittelu- ja arviointityöhön riittävän varhaisessa vaiheessa. Osallisuuden kokemus ja motivaatio eivät synny (tai ei pysy yllä), jos vaikutusmahdollisuudet tarkoittavat esimerkiksi liian valmiita vaihtoehtoja sovittamatta niitä hänen tarpeisiinsa tai mielenkiinnonkohteisiinsa.
Kokemusperäinen tieto osoittaa, että työnantajat ovat usein valmiimpia palkkaamaan täsmätyökykyisiä työntekijöitä kuin julkisessa keskustelussa oletetaan, erityisesti silloin, kun he saavat oikea-aikaista tukea rekrytointiin ja työsuhteen aikana. Työnantajat pitävät motivaatiota usein tärkeämpänä ominaisuutena kuin osaamista.
INEEN-hankkeessa puolestaan on havaittu, että asiakkaan motivaatio ei vahvistu yksittäisellä ohjauskerralla tai sillä, että hänelle löydetään jokin palvelu. Ratkaisevaa on, millaiseksi koko palvelupolku muodostuu. Jos palvelut ovat toisistaan irrallisia, vastuut jäävät epäselviksi tai asiakas joutuu kertomaan tilanteensa yhä uudelleen, hänen kokemuksensa etenemisestä ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan voi heikentyä. Motivaatiota vahvistava palveluohjaus edellyttää yhteistä tavoitetta, asiakkaalle merkityksellisten motiivien tunnistamista sekä sitä, että seuraava askel suunnitellaan yhdessä ja siirtyminen palvelusta toiseen varmistetaan. Asiakkaan ei tarvitse olla valmiiksi motivoitunut päästäkseen eteenpäin, vaan motivaatiota voidaan rakentaa kohtaamisissa ja palvelupolun eri vaiheissa. Hankkeessa saadut kokemukset osoittavat, että myös pitkään jatkuneen työttömyyden jälkeen ihminen voi ottaa merkittäviä askelia eteenpäin, kun etenemisen suunta on hänelle itselleen merkityksellinen ja tarvittava tuki rakentuu oikea-aikaisesti hänen ympärilleen.
Olennaisin kysymys ei siis ole, miksi joku ei ole motivoitunut, vaan millaisin ehdoin motivaatio voi ylipäätään rakentua uudelleen? Mitä palveluissa, kohtaamisissa ja yhteistyön tavoissa pitäisi muuttua, jotta ihminen voisi kokea kuuluvansa, vaikuttavansa ja etenevänsä kohti jotakin itselleen merkityksellistä?
Blogi-teksti pohjautuu EDURO-säätiön ja Lapin ammattikorkeakoulun Työllistymisen tuen polku -webinaarisarjan jaksoon Osallisuus ja vaikuttavuus työllistymisen tuen polulla, joka toteutettiin 25.5.2026. Webinaarisarjan aiemmat jaksot löytyvät avoimina kursseina Lapin AMK:n jatkuvan oppimisen kurssivalikoimasta. Opintokokonaisuudet on suunniteltu erityisesti asiakastyötä tekeville sekä motivaatiosta ja motivoinnista kiinnostuneille.
Tämän blogitekstin pohjana olleesta webinaarista julkaistaan sarjan neljäs opintokokonaisuus alkusyksystä 2026.
Lisätietoja osoitteesta: Työllistymisen tuen polku- webinaarisarja – Eduro
Ilmoittautuminen opintoihin:
Kirjoittajat:
Webinaarin juontajat/fasilitaattorit:
Erityisasiantuntija Marko Palmgren, Lapin AMK/TEKO-hanke
Projektipäällikkö Maaria Välitorppa, EDURO-säätiö/INEEN-hanke
Lisätietoa ja lähteitä:
Isola, A-M, Virrankari L & Hiilamo H. 2021: On social and psychological consequences of prolonged poverty
Kerätär R. (2025) Työmotivaatio ja sen tukeminen. Teoksessa Kerätär, R, Koskela L, toim. Toimintakyky ja työkyky. Kustannus Oy Duodecim. Tallinna, 84–100.
Kestila M, Sassali O, Välitorppa M (2025). Tiedostetut, yksilölle merkitykselliset motiivit – yksi avain työttömien motivoinnin ja motivoitumisen haasteisiin. Kestila-SassaliValitorppa-Tiedostetut-yksilolle-merkitykselliset-motiivit.pdf
Leemann, Nousiainen, Keto-Tokoi & Isola (2022) Osallisuuden kokemus aikuisväestössä (teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2022)
Mäntylä E, Nousiainen M, & Isola A-M (2026):Activating dormant capabilities on the social holidays – the experience of social inclusion as a conversion factor https://doi.org/10.1080/19452829.2026.2615964
Julkaistu 26.8.2026
Tämä blogiteksti on julkaistu osana TEKO-hankkeen blogisarjaa. Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) -hanke kehittää sujuvampia työllistymispolkuja vaikeasti työllistyville. Ekosysteemin avulla edistämme alueellista yhteistyötä ympäri Suomea ja luomme pysyviä muutoksia, jotka vastaavat nykypäivän työelämän tarpeisiin.
TEKO-ekosysteemi vahvistaa organisaatioiden yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja kehittää uusia toimintamalleja, jotka tukevat sekä ihmisten työkykyä että työnantajien valmiuksia ketterämpään työllistämiseen. Tarjoamme ilmaisia koulutuksia, tapahtumia, mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista Liittyminen ekosysteemiin on ilmaista.
TEKO-ekosysteemin toimintaa koordinoi TEKO-hanke. Hanke on käynnissä viidellä hyvinvointialueella eri puolella Suomea.
Yhteistyössä: Kuntoutussäätiö, Kukunori, Lapin ammattikorkeakoulu ja Valo-Valmennusyhdistys ry