Elokuun 2026 työllisyyskatsauksessa nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 40 700. Määrä on 3 900 suurempi kuin vuosi sitten (Työnvälitystilasto, KEHA-keskus 2026). Huolestuttavana trendinä on havaittu, että nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa (Jokainen nuorelle avattu ovi on askel kohti vahvempaa Suomea, TEM 2026).
Pitkäaikaistyöttömyydestä puhutaan silloin, kun henkilö on ollut yli vuoden työttömänä (KEHA-keskus, Työllisyyskatsaus 2026). Miltä sinun korvaasi kuulostaa, että nuori on ollut työtön yli vuoden? Onhan se valtavan pitkä aika nuoren ihmisen elämässä. Olemme varmasti samaa mieltä, että se on aivan liian pitkä aika.
Nuorten tulevaisuustaitojen työpaja -hanke (1.4.2025 – 31.3.2027, Euroopan unionin osarahoittama) tukee alle 29-vuotiaiden työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien nuorten siirtymistä koulutukseen, työelämään tai muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten työllistymismahdollisuuksia ja ohjata heitä löytämään itselleen sopiva urapolku tarjoamalla konkreettisia keinoja työelämään kiinnittymiseen.
Nuorten tulevaisuustaitojen valmennuspilotoinnin menetelmät nuorten pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyssä
Nuorten tulevaisuustaitojen työpajahankkeessa on pilotoitu matalan kynnyksen hybridivalmennusmallia työttömille nuorille vuoden ajan. Pilotoinnissa on ollut kolmen kuukauden valmennusjaksot, joita on toteutettu tähän mennessä kolme kertaa. Neljäs valmennus on parasta aikaa käynnissä ja se päättyy marraskuussa 2026.
Mitä olemme tehneet pilotointivalmennuksissa auttaaksemme työttömiä nuoria?
Olemme suunnitelleet matalan kynnyksen valmennuksen, josta voisi nostaa hyvinä käytäntöinä esille seuraavia kohtia.
- Työtön nuori pääsee mukaan valmennukseen heikommillakin tai kohtuullisilla voimavaroilla. Nuori voi olla opintonsa keskeyttänyt, sairausloman tai kuntoutuksen päättävä. Tai hänellä voi olla ammattitutkinto, mutta työllistyminen on pitkittynyt.
- Nuorten tulevaisuustaitojen valmennuksen sisällöt ovat teemoitettuja hyvin laajasti nuorten esille tuomista tarpeista käsin aina sosiaalisen jännittämisen käsittelystä työpaikalla toimimiseen asti.
- Avaintekijänä valmennuksissamme on se, että me tarjoamme yhtä aikaa nuorelle tukea henkilökohtaisten haasteiden selättämiseen kuten esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden jännittämiseen, työhaastattelujännitykseen, arjen ja aikataulujen hallintaan sekä tietoutta eri aloista, ammateista ja mahdollisuuksista edetä kohti opintoja ja työtä. Yhdistämme siis hyvinvoinnin ja työllistymisen aihealueet, jotka kulkevat rinnakkain valmennuksen ajan. Olemme havainneet, että molempia teemoja voi kuljettaa yhtä aikaa sopivasti annosteltuina.
- Autamme nuorta rakentamaan vahvempaa oman elämän perustaa (arki, ajanhallinta, säännöllisyys, oman elämän ja talouden hallinta, digitaidot, hyvinvointitaidot), jonka päälle voidaan ryhtyä muodostamaan ammatillista kasvua.
- Kuuntelemme nuorta yksilönä ja kokonaisvaltaisesti, ja kunnioitamme nuoren sen hetken tilannetta puskematta liian lujaa eteenpäin. Annamme nuorelle tilan olla oma itsensä, tässä hetkessä sellaisena kuin on. Tuomme asian esille myös nuorelle itselleen, että on täysin ok olla siinä tilanteessa missä on. Annamme tilan kasvaa, tutustua itseensä, vahvuuksiinsa ja oppia uutta.
- Valmennuksissa käytämme yksilövalmennuksen ja ryhmävalmennuksen yhdistelmää, jossa toteutuvat henkilökohtainen ohjaus sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset ryhmän jäsenenä.
- Valmennuksissamme nuori on pääosassa ja hän saa valmentajansa kanssa suunnitella valmennusjaksolle oman tavoitteen. Tavoite pilkotaan tarvittaessa pienempiin osiin ja tavoitteen toteutumisen etenemistä tarkastellaan yhdessä nuoren kanssa.
- Nuoren osaamista tehdään näkyväksi osaamismerkein, joita hän voi lisätä CV:hen. Nuorta autetaan sanoittamaan osaamistaan kuten myös löytämään ja sanoittamaan kiinnostuksen kohteitaan.
- Nuorelle annetaan tilaisuuksia tulla nähdyksi ja kuulluksi. Nuori saa vaikuttaa valmennuksen sisältöön ja kehittämiseen säännöllisellä palautteella koko valmennuksen ajan. Nuoren palautteeseen reagoidaan mahdollisimman nopeasti, jotta nuori saa kokemuksen, että hän pystyy vaikuttamaan ja muuttamaan asioita.
- Tuomme nuoret ja työnantajat lähemmäksi toisiaan työnantajavierailuin ja työnantajaesittelyin. Nuoret pohtivat etukäteen, mitä haluavat työnantajien edustajilta kysyä. Mikä tieto on nuorelle juuri nyt tärkeää? Nuoret kuulevat esimerkkejä erilaisista aloista ja ammateista, tarinoita tavallisista työpäivistä sekä tapaavat työntekijöitä.
- Valmennuksen lähestyessä loppuaan nuoren aktiivista roolia jatkosuunnitelmansa laadinnassa tuetaan vahvasti. Nuorelle voidaan tehdä lyhyen ja pitkän tähtäimen jatkosuunnitelma, ja nämä tarvittaessa jaetaan pienempiin osiin.
- Valmennuksen jälkeen nuoreen ollaan yhteydessä seurannan merkeissä noin 2 kuukauden kuluttua valmennuksen päättymisestä. Nuoren kanssa sovitaan seuranta-aika valmennuksen loppupuolella. Nuori tietää, että valmentajan kanssa on tulossa vielä keskustelu, jossa saa tarkastella jatkosuunnitelman toteutumista. Nuorella on mahdollisuus saada vielä tässä vaiheessa apua, ohjeistusta ja tukea mahdollisen muun tarvitsemansa tuen piiriin hakeutumisessa.
Mistä sitten tiedämme, että nämä teesit purevat?
Onko valmennuksemme toimenpiteillä vaikutusta? Valmennusjakson jälkeen tehdyissä seurantayhteydenotoissa on saatu kuulla hyviä uutisia nuorten tilanteista. Valtaosa nuorista on kokenut rohkaistuneensa valmennuksen jälkeen ja tulevaisuususko on kohentunut. Nuoren tilanne on selkiytynyt ja hän on edennyt opintoihin tai alkanut hakea opiskelupaikkaa. Toinen on aloittanut työkokeilun. Joku on käynyt työhaastattelussa ja toinen on päässyt töihin. Osa nuorista on puolestaan löytänyt tarvitsemansa kuntoutumisen palvelut.
Nuorten tulevaisuustaitojen valmennus on osoittautunut yhdeksi hyväksi välineeksi nuorten pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyssä ja katkaisussa. Hiomme valmennusmalliamme hankkeen päättymiseen asti ja lopullisen mallin kuvaamme Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnalliseen yhteiskehittämisen ja vaikuttavien toimintamallien alustalle Innokylään.
Projektikoordinaattori Tanja Javarus, Nuorten tulevaisuustaitojen työpaja-hanke
