Nuoret ja nuorisotyö koronan jälkeen

11.10.2022

Muutos on mahdollisuus, sanotaan.  

Nuorten elämässä on viime vuosina ollut turhankin monta muuttuvaa tekijää: toisaalla korona-pandemian hellittäessä epävakaa maailmantilanne on muuttanut monen nuoren kuvaa tästä päivästä ja erityisesti tulevaisuudesta. Nuorten kokema pahoinvointi ja eriasteinen psyykkinen oireilu on ulkoisten arvioiden mukaan lisääntynyt ja nuorten monialaisen tuen tarve kasvanut.  

Myös työelämän muutos on vahvasti ollut keskusteluissa esillä viime vuosina. Lähes toimialasta riippumatta korona-pandemia haastoi uudenlaisten toimintamallien ja – tapojen suunnitteluun ja toteutukseen. Sosiaalisen työllistämisen ja nuorten työpajatoiminnan kentällä muutostarve pandemian ohella linkittyy myös tuleviin toimialan suuriin rakenteellisiin muutoksiin.    

Kun mikään muu työelämässä ei ole pysyvää kuin muutos, on meistä itsestämme kiinni miten jatkuvaan muutostarpeeseen vastaamme. Muutos voi parhaimmillaan toimia jonkin uuden ja paremman käynnistäjänä. Nuorten työpajat ovat muutostilanteeseen sopeutumisen mestareita, joustavasti ja nopeasti nuorten tarpeisiin ja oman toiminnan kehittämistarpeeseen reagoivia.    

Nyt valtakunnallisen nuorisotyön viikolla on syytä nostaa kuitenkin esiin myös pandemia-ajan toinen puoli. Sillä ei korona-aika niin paha ole, etteikö siitä olisi jotain hyvääkin noussut. Asialleen ja asiakkailleen vihkiytyneet nuorten työpajapalveluiden ammattilaiset eivät jääneet tuleen makaamaan kokoontumisrajoitusten tultua voimaan ja nuorille tarjottavien palveluiden toteutuksessa on otettu hurjia kehitysaskelia parin vuoden aikana.  

Korona haastoi nuorten kanssa työskentelevät työpaja- ammattilaiset toteuttamaan tutuiksi tulleita palveluita uusia digitaalisia välineitä hyödyntäen. Aluksi digitaalisuus ja virtuaaliset kanavat olivat vain hätäratkaisuja nuorten kohtaamiseen, mutta pian pahimman shokin laannuttua kehittämistyö on alkanut urakalla. Nuoria ei vain kohdata ”linjoilla” vaan ihan uudentyyppiset etäpalvelut ja alustat ovat löytäneet jalansijansa nuorten keskuudessa ja kulkevat nyt etänä ja hybridinä totuttujen palveluiden rinnalla. Nämä palvelut ovat tulleet jäädäkseen!  

Yhtenä esimerkkinä on Lapissa kehitelty ammatillisen etävalmennuksen malli, missä nuori voi hankkia osaamista työpajan tunnistetuissa oppimisympäristöissä etäyhteyksien välityksellä. Kotisohvalta käsin tapahtuva valmennus on tuonut työpajatoiminnan virtuaaliseksi ja on mahdollistanut myös työelämälähtöisen osaamisen vahvistamisen kotoa käsin. Ammatillinen etävalmennus on avannut syrjäseuduille mahdollisuuden tarjota uusia palveluita/työpajoja nuorille, mitä ei fyysisinä palveluina ole voitu tuottaa*. Nuori voi vielä osoittaa hankkimansa osaamisen osaamistodistuksella. 

Sujuvasti palvelujärjestelmään soljahtavat etä- ja hybridipalvelut ovat löytäneet jalansijansa kaiken aikaa ailahtelevasta korona- ja maailmantilanteesta johtuen. Palveluiden tuottajat ovat joutuneet kehittämään helposti muovautuvia ja ketteriä palveluita, joiden lähtökohtana on ollut, että nuoria ei jätetä ja palveluita tuotetaan keinolla millä hyvänsä. Nyt etä- ja hybridipalvelut ovat itsestään selvä osa nuorten palveluita, mikä takaa sopivan palvelumuodon jokaiselle nuorelle. 

 

Outi Hedemäki-Kantola
kehittämispäällikkö
Meriva sr Kemi
 

 

 

 

 

 

Maaria Välitorppa
VoL1 – Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt Lapissa -hankkeen projektipäällikkö
Eduro-säätiö Rovaniemi
 

 

 

 

 

 

*Ammatillisen etävalmennuksen tarjoaa Eduro-, Meriva- ja Saura -säätiöillä käynnissä oleva VoL1 – Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt Lapissa -ESR-hanke 

Skip to content