Mikä saa nuoren lähtemään mukaan toimintaan? Mikä puolestaan auttaa jatkamaan silloin, kun alkuinnostus hiipuu? Entä missä asioissa nuorten ääntä pitäisi kuulla nykyistä enemmän?
Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia KoVa-hankkeen ja Nuorten tulevaisuustaitojen työpaja -hankkeen yhteisissä kesätyöpajoissa, joissa nuoret pääsivät toimimaan kehittäjäasiakkaina. Kahden aktiivisen työpajan aikana nuoret ja ohjaajat pohtivat yhdessä nuorille suunnattujen valmennusten kehittämistä, osallisuutta sekä motivaation merkitystä.
Mukaan lähdetään kiinnostuksen ja matalan kynnyksen vuoksi
Nuorilta kysyttiin syitä osallistumisaktiivisuuteen. Nuorten vastauksissa korostui, että osallistumisen kynnys madaltuu silloin, kun toiminta tuntuu kiinnostavalta, hyödylliseltä ja helposti lähestyttävältä. Mukaan lähtemistä helpottaa myös se, ettei toiminta vaadi pitkää sitoutumista.
Tekemisen puute nousi myös esiin tärkeänä syynä osallistua. Moni nuori kaipaa mielekästä tekemistä arkeen, mutta ensimmäisen askeleen ottaminen voi vaatia toiminnalta matalaakin matalampaa kynnystä ja selkeää hyötyä.
Motivaatiota ylläpitävät onnistumiset ja yhteisöllisyys
Kun toiminta on alkanut, motivaatio rakentuu useista tekijöistä. Nuorten mukaan kiinnostava sisältö, innostavat ohjaajat sekä mahdollisuus kohdata kavereita kannustavat jatkamaan.
Esille nousi myös rutiinien merkitys. Kun toiminnasta tulee osa arkea, osallistuminen helpottuu ja lähteminen kodin ulkopuolelle tuntuu luontevalta. Hyvät kokemukset vahvistavat tunnetta siitä, että osallistuminen kannattaa.
Nuorten vastauksissa näkyi myös kokemus siitä, että liikkeelle lähteminen on tärkeää jo itsessään.
”Hyvä fiilis, kun on saanut lähdettyä.”
Motivaation esteet liittyvät usein jaksamiseen
Keskusteluissa nousi esiin myös tekijöitä, jotka heikentävät motivaatiota. Väsymys oli yksi yleisimmin mainituista syistä. Lisäksi epäonnistumisen kokemukset ja huonot aiemmat kokemukset voivat vähentää halua osallistua.
Nuoret kuvasivat myös tilanteita, joissa toiminnan sisältö ei vastaa omia kiinnostuksen kohteita tai arvomaailmaa. Toisaalta he korostivat, että velvollisuudet pyritään hoitamaan, vaikka motivaatio olisi hetkellisesti heikko.
Nuoret haluavat tulla kuulluiksi koulutuksesta ja hyvinvoinnista
Työpajoissa keskusteltiin nuorten toiveista ja pohdittiin missä asioissa nuoria pitäisi nykyistä enemmän kuulla. Vastauksissa korostuivat koulutukseen, opiskeluun ja hyvinvointiin liittyvät teemat.
Nuoret toivoivat enemmän vaikutusmahdollisuuksia erityisesti opiskeluun liittyvissä päätöksissä, opintotuissa, hyvinvointipalveluissa sekä koulutuksen kehittämisessä. Myös työelämän muutokset ja niiden vaikutukset nuorten tulevaisuuteen nähtiin tärkeinä keskustelunaiheina.
Lisäksi esiin nousi laajempi toive siitä, että nuorten näkemyksiä huomioitaisiin nykyistä enemmän yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja politiikassa.
Turvallisuus on suomalaisen arjen vahvuus
Vaikka työpajoissa keskusteltiin kehittämiskohteista, nuoret tunnistivat myös monia asioita, jotka ovat omassa ympäristössä hyvin. Vastauksissa korostui turvallisuus, jota pidettiin suomalaisen yhteiskunnan merkittävänä vahvuutena.
Myönteisinä asioina nähtiin myös pyrkimykset puuttua asumisen haasteisiin sekä yleinen kokemus siitä, että Suomessa on edelleen paljon hyvää.
Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita
Nuorten osallistumista ei voi tarkastella irrallaan hyvinvoinnista ja arjen kuormituksesta. Jaksaminen, elämäntilanne, onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset vaikuttavat suoraan mahdollisuuksiin osallistua ja sitoutua toimintaan.
Työpajojen oleellinen havainto oli se, kuinka paljon arvokasta tietoa nuorilla on omasta arjestaan, lähiympäristöstään, käyttämistään palveluista, sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista, motivaatiostaan ja tulevaisuudestaan. Kun nuorille annetaan mahdollisuus kertoa näkemyksensä, saadaan samalla tietoa siitä, miten palveluita, valmennuksia ja toimintaa kannattaa kehittää. Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Nuorten kuuleminen on yksi tärkeimmistä lähtökohdista nuorten palveluiden kehittämisessä.
Näillä eväillä lähdemme toteuttamaan syksyn Nuorten tulevaisuustaitojen valmennustamme. Syyskuun 7. päivä alkava valmennus sisältää mielenkiintoisia teemoja. Tutustumme nuoria kiinnostaviin aloihin, jututamme työelämän edustajia ja suunnittelemme jatkopolkuja. Lisäksi pilotoimme uutta nuorten kehittäjäraatia, jossa nuorilla on entistä paremmat mahdollisuudet tuoda ääntään kuuluviin, tulla kuulluiksi ja osallistua valmennuksen kehittämiseen.
Projektikoordinaattori Tanja Javarus, Nuorten tulevaisuustaitojen työpajahanke 4/2024 – 3/2027