Työpaja 2030-hankkeen selvitystyön mukaan työpajatoiminnan keskeisimpiä toimintaympäristön muutoksia ovat digitalisaation kasvu, polarisaatio, työn tekemisen uudet muodot ja työmarkkinoiden muuttuvat vaatimukset. Lapin työhönvalmennussäätiöiden toimitusjohtajista koostuva Lapin säätiöiden toimijaverkosto totesi joulukuun 2022 kokouksessaan, että digitalisaatio on yksi suurimmista läpileikkaavista ilmiöistä, joka haastaa niin työpajatoiminnan asiakkaita kuin valmennushenkilöstöäkin. Lapin säätiöiden toimijaverkosto toi esille huolensa, että toimintaympäristön muutokset edellyttävät nopeaa reagointia, jotta muutosten haittavaikutukset (osattomuus, digisyrjäytyminen, työttömyyden pitkittyminen) jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Samansuuntaisia digitalisaatioon liittyviä huolenaiheita ilmeni myös Työpaja 2030-selvityshankkeen haastatteluista, joita tehtiin työpajakentän sidosryhmien ja säätiöiden henkilöstöjen edustajille sekä asiakkaille. Haastatteluvastauksissa toistui näkemys, että meneillään olevan digitalisaation nopea eteneminen on vaatinut odotettua enemmän osaamista ja hallintaa henkilöstöltä, verkostoilta ja asiakkailta. Digitalisaatiota on kuvattu nopeaksi, monikerroksiseksi ja haasteelliseksi omaksua ja sille on ollut ominaista, että moniin toimintoihin on joutunut perehtymään sitä mukaa, kun vaadittavat toiminnot ovat tulleet vastaan.
Tekoäly työkaluna ottaa ensimmäisiä askeliaan ja tavoitteena on, että 75% EU:n yrityksistä käyttää tekoälyä/massadataa/pilvipalveluja vuoteen 2030 mennessä (EU komission digitaalinen kompassi). Työ- ja elinkeinoministeriö on vuonna 2020 käynnistänyt Suomen tekoälystrategiaan perustuen Tekoäly 4.0 –ohjelman, jolla tavoitellaan tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa yrityksissä. Vastaavasti julkisten palveluiden keskeisimpänä tekoälyhankkeena on valtionvarainministeriön kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI. Myös EU komission digitaalisen kompassin tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat mittavat. Tavoitteena on, että digitaaliset perustaidot ovat vähintään 80% väestöstä ja keskeiset julkiset palvelut olisivat 100% verkossa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen keskustelevan teknologian hyödyntämisestä. Visiona on, että keskusteleva tekoäly luo uuden automatisoidun vuorovaikutusrajapinnan palvelukäyttäjän ja palvelutuottajan välille. Tulevaisuudessa tekoäly on integroitunut sotejärjestelmän palveluketjuihin ja se ohjaa käyttäjää tarkoituksenmukaisiin palveluihin.
Toimintaympäristön muutos edellyttää säätiöiltä uudenlaista ajattelua menetelmistä ja keinoista palvella alueen tarpeita. Onnistuminen digitalisaatiossa mahdollistaa paljon myös säätiöille ja hyvinvointialueen asiakkaille. Olemmeko kenties joskus rakentamassa omaa tekoälyämme tai käytämmekö muiden tekemiä tekoälysovelluksia? Mitkä digitalisaation muodot palvelisivat parhaiten säätiöitä, asiakkaitamme ja toimintaympäristöämme? Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Saadaksemme mahdollisuudet käyttöön tulee meidän olla avoimia uusille ajattelutavoille ja valmiita ottamaan vastaan uutta tietoa ja oppia. On arvioitu, että toimintaympäristö ja siihen sisältyvä työelämä kokee suuria muutoksia, ja jo pelkästään tekoälyn käyttö vaatii osaamista käyttäjiltään, tilaajiltaan sekä rakentajiltaan. Tulevaisuuden työelämäosaamista voi olla tekoälyn käyttötaito ja soveltaminen.
Lapin säätiöiden toimijaverkosto on tarttunut haasteeseen ja lähtenyt puntaroimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Tälle työlleen he saavat tukea Työpaja 2030-hankkeen selvitystyöstä, joka antaa raaka-ainetta tulevaisuuden visioinnille ja erilaisten skenaarioiden luomiselle. Digitalisaatio on läpileikkaava ilmiö ja suurella todennäköisyydellä se näyttelee suurta roolia säätiöiden tulevaisuuskuvissa.
Tanja Javarus
Projektipäällikkö / Työpaja 2030-hanke
tanja.javarus@eduro.fi
Javarus työskentelee projektipäällikkönä Työpaja 2030-hankkeessa ja
toimii hankkeen toimintakaudella Lapin työhönvalmennussäätiöiden
toimijaverkoston koollekutsujana.