Meillä kaikilla kirjoittajilla on taustalla pitkä työura työttömille järjestettävien palveluiden toteuttamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Nyt kehitämme pitkään työttömänä olleiden palveluprosesseja INEEN-hankkeessa[i] yli sektorirajojen, yhteistyössä monialaisen verkoston kanssa, ja asiakastarpeet huomioiden.
Ajankohtaisia asiakastarpeita suhteessa työllistymiseen ja osallistumiseen nykypalvelujärjestelmässä kartoitetaan muun muassa hankkeeseen integroidun tutkimuksellisen analyysin keinoin. Muun kehittämistyön kanssa rinnakkain toteutuvan tutkimuksen yhteydessä olemme perehtyneet työttömien motivoinnin ja motivoitumisen haasteisiin uusista näkökulmista jo yli vuoden ajan, mihin liittyvää tietoa haluamme tässä artikkelissa myös jakaa. Modernin motivaatiopsykologian mukaisesti esimerkiksi tiedostetuista, kullekin yksilölle merkityksellisistä motiiveista voi saada olennaista orientaatioapua motivointiin ja motivoitumiseen.
Tarkastelemme artikkelissa ensin työttömien motivoinnin ja motivoitumisen haasteita liittyen työllistymiseen ja osallistumiseen. Tämän jälkeen siirrymme tarkastelemaan ihmisen toimintaa ohjaavia perusmotiiveja, joita meillä kaikilla on modernia motivaatiopsykologiaa edustavan, Reissin motivaatioteorian mukaan yhteensä 16 sekä avaamme työllistymisen edistämisen näkökulmasta sitä, miten niiden tiedostamisesta voi saada orientaatioapua motivointiin ja motivoitumiseen.
artikkeli tulostettavissa tästä
Työttömien motivoinnin ja motivoitumisen haasteet
Työttömien motivoinnin haaste
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta lisääntyvä työvoimapula vaati kaikkien työvoimareservien, myös vaikeimmin työllistyvien saamista mukaan tuottavaan työhön. Kaiken kaikkiaan työttömät muodostavat laajan, noin 300 000 henkilön työvoimareservin Suomessa. Heistä noin kolmasosa on pitkäaikaistyöttömiä.[ii] Yhdessä rakennetyöttömyyden kanssa pitkäaikaistyöttömyys muodostaa vahvan jarrun työllisyyden kestävälle lisäämiselle. Siitäkin huolimatta, että pitkäaikaistyöttömissä on paljon työvoimapotentiaalia ja kokonaisuuteen nähden vain pieni osa heistä on todellisuudessa työkyvyttömiä.[iii]
Työnantajilta kysyttäessä, he korostavat myönteisen asenteen ja työn tekemiseen liittyvän motivaation merkityksellisyyttä. Se on pitkäaikaistyöttömien palkkauksen perusteena jopa olemassa olevaa ammattitaitoa tärkeämpää. Työnantajien lisäksi myös työllistyneet pitkäaikaistyöttömät pitävät itse motivaatiota yhtenä tärkeimmistä työllistymisen avaintekijöistä.[iv] Samaan aikaan työttömien työhön ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin motivointi näyttäytyy palvelujärjestelmässä kuitenkin haasteena. Suurella osalla pitkään työttömänä olleista on vaikeuksia motivoitua enää oman työllistymisensä edistämiseen, ja lukuisilla heitä kohtaavilla asiantuntijoilla on tarvetta lisää saada tietoa sen suhteen, miten voi työskennellä asiakkaiden kanssa, joiden haasteet työllistymisessä tai työkyvyn edistämisessä liittyvät motivaatioon ja asenteeseen?
Motivaatio on myös lähes poikkeuksetta erilaisten kuntoutuspalveluiden oletettu lähtökohta. Motivaatiota oman tilanteensa edistämiseen oletetaan olevan, jotta kuntoutus voi onnistua ja palveluun pääsee. Motivaation kadottaneet saattavatkin jäädä tästä syystä palveluiden ulkopuolelle.[v] Motivaation ja sitoutumisen puutteet ilmenevät palvelujärjestelmässä konkreettisesti myös kuntoutus- ja työllistymisprosessien prosessien keskeytymisenä.[vi] Toisinaan palveluiden avulla saadaan ihmisten motivaatio heräämään, ja ylläpysymään, mutta miten?
Työttömien motivoitumisen haasteet elämäntilanteissaan
Usein palveluprosessien keskeytymiset, työllistymisen haasteet ja motivaatiopuutteet yhdistetään ainoastaan yksilöihin itseensä; heidän oman elämänsä tai terveydentilansa haasteisiin, puuttuvaan osaamiseen, omiin valintoihin ja siihen ettei heillä itsellään ole riittävästi halua / yrittämistä työllistyä, tai kuntoutua. Näitäkin syitä taustalla on, mutta on tärkeää tiedostaa, että vaikeimmin työllistyvät henkilöt kohtaavat jatkuvasti myös useita rakenteellisia, asenteellisia ja palvelujärjestelmän toimivuuteen (= toimimattomuuteen) liittyviä ongelmia, joiden vuoksi työhön tai edes lähemmäs työelämää on vaikea päästä, ja jotka vähentävät myös työllistymiseen ja osallistumiseen liittyvää motivaatiota.
Työttömyys ei ole isossa mittakaavassa seurausta työttömien työhaluttomuudesta, eikä työttömien työmotivaatio ole lähtökohtaisesti huono. Sen sijaan samalla tavalla, kun työttömien terveys ja työkyky usein heikentyy työttömyyden pitkittyessä, myös työllistymiseen ja osallistumiseen liittyvä motivaatio heikkenee työttömyyden jatkuessa pitkään, ja siihen liittyy työttömien keskuudessa monenlaisia motivoinnin tarpeita.
Työttömyyksien alussa pyrkimys päästä työelämään on työttömien keskuudessa vielä vahvaa. Vaikka työttömäksi jääminen saattaakin aiheuttaa ahdistusta, se toimii työttömyyden alussa vielä motivaattorina päästä tilanteesta pois. Työttömyyksien alussa ihmisillä on motivaation lisäksi useimmiten vielä myös pystyvyyden tunnetta, joka on motivaation oleellinen lähtökohta sekä voimavaroja aktiiviseen työnhakuun. Jos tilanne ei toistuvan työnhaun avulla parane, vähenevät uskomukset omasta kontrollista ja kyvyistä vaikuttaa omaan asemaansa. Se aiheuttaa edelleen esimerkiksi avuttomuuden ja mitättömyyden tunteita, jotka vähentävät työllistymismotivaatiota ja ohjaavat etsimään hyvinvointia ja merkityksellisyyttä elämään muista lähteistä. [vii] [viii] [ix]
Käytännön asiakastyössä työllistymiseen ja osallistumiseen liittyvää haluttomuutta työttömät asiakkaat tuovat esiin erityisesti ajankohtaisesti haastavissa elämäntilanteissa, ja/tai liittyen elämänhistorioihin, joissa korostuvat aikaisemmat epäonnistumiset tai vaikeudet koulutuksessa, työelämässä tai kuntoutuksen poluilla.
Huono-osaisuuden kokemukset nykytilanteessa tai aikaisemmat elämän haasteet alentavatkin myös omalta osaltaan ihmisten pystyvyyden tunteita sekä luovat toivottomuutta sekä epäuskoa uusien suunnitelmien onnistumista kohtaan, jotka edelleen ovat tiiviisti yhteydessä siihen, ettei ihminen ole työhön tai muuhun osallistumiseen motivoitunut, tai hänellä on vaikeaa niihin motivoitua. [x] [xi]
Lukuisat pitkään työttömänä olleet tarvitsevatkin tukea motivoitumiseen, uudelleen motivoitumiseen ja / tai motivaation ylläpitämiseen, eivätkä motivoinnin tarpeet eivät liity ainoastaan työn hakemiseen tai tekemiseen. Ne liittyvät usein myös esimerkiksi osallistumismotivaation tukemiseen ylipäätään, palveluihin hakeutumiseen, oman hyvinvoinnin edistämiseen, ja joskus esimerkiksi tarpeeseen koettaa löytää ensin edes jotakin toivoa tai tavoittelemisen arvoista omassa elämässään. [xii]
Työttömien motivointi palvelujärjestelmän yhteisenä tehtävänä
Työttömien, erityisesti pitkään työttömyyteen ajautuneiden henkilöiden, motivointi työhön ja osallistumiseen on palvelujärjestelmän eri toimijoiden yhteinen ja tärkeä tehtävä. Työttömien työllistymismotivaation edistäminen sisältyy luonnollisesti työllisyyspalveluiden ydintehtäviin. Lisäksi se näyttäytyy laajemmin myös sosiaali-, terveys-, kuntoutus-, koulutus ja järjestöpalveluiden yhteisenä tehtävänä palvelujärjestelmässä, pitkään työttömänä olleiden palvelutarpeiden ulottuessa usein samanaikaisesti kaikille tahoille ja työllistymismotivaation edistämisen ollessa olennainen osa työllistymisen ja työkyvyn edistämistä. [xiii] Jokainen palvelu ja palvelukohtaaminen on työttömän asiakkaan näkökulmasta osa kokonaisuutta, joiden onnistumisella voi olla työhön tai sitä edistävään osallistumiseen motivoitumisen kannalta oleellinen merkitys.
Motivaatio ja yksilölle merkitykselliset motiivit
Motivaatio ja motiivit
Motivaatio-sana viittaa ilmiöön, joka siirtää (moves) ihmisen toimintaan. Motivaation perustana ovat arvot, tarpeet ja elämäntavoitteet. Ihmiset toteuttavat luontaisesti heille itselleen tärkeitä asioita, ja myös motivoituvat asioista, jotka liittyvät heille tärkeisiin asioihin.[xiv] Motiivit ovat motivaation ja kaiken toimintamme ytimessä. Ne ovat juurisyitä sille, miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme. Ne virittävät ja ylläpitävät yksilön käyttäytymisen suuntaa tiedostetusti ja tiedostamattomasti. Persoonallisuuden ”sipuli-malli” (kuvio 1) havainnollistaa asian hyvin.
Kuvio 1. Motiivit persoonallisuuden ja toiminnan ytimessä. Lähde: Mayor & Risku 2022, 46.
Arvoihin tiiviisti yhteydessä olevat motiivit ovat läheisessä yhteydessä ja vaikuttavat myös ihmisten asenteisiin ja niiden syntymiseen. Motiivit, arvot ja asenteet vaikuttavat edelleen myös siihen, minkälaisten tietojen ja taitojen kartoittamisesta olemme kiinnostuneita tai voimme kiinnostua. Tietomme, taitomme sekä muut sisäiset resurssimme yhdessä asenteiden ja perusmotiivien kanssa vaikuttavat edelleen siihen, miten toimimme, teemme valintoja ja käyttäydymme. Mitä syvemmässä ”sipulin” kerroksessa” käyttäytymiseen vaikuttava tekijä on, sitä vaikeampaa sitä on muuttaa. Kuitenkin, mikäli tavoitellaan pysyvää käyttäytymismuutosta tai motivoitumista, juuri syvimmällä persoonallisuudessa olevista, henkilökohtaisista motiiveista olisi tärkeää tulla tietoiseksi ja pyrkiä saamaan tavoiteltava muutos ”olemaan linjassa” niiden kanssa.[xv]
Palvelukohtaamisissa ja palveluissa, joissa asiakkaan motivointi tai motivaation löytäminen on tavoitteena, on hyvä huomioida, että mikäli yksilölle laaditut tavoitteet ja suunnitelmat ovat ristiriidassa sisäisten motiivien kanssa, ainoastaan luja tahdonvoima voi auttaa toimimaan tavoitteiden suuntaan, mikä aiheuttaa edelleen usein turhautumista, väsymistä sekä mielenkiinnon puutetta laadittuja suunnitelmia kohtaan. Päinvastoin jos tavoitteet ja suunnitelmat saadaan ”linjaan” ihmiselle itselleen merkityksellisten perustarpeiden ja arvojen kanssa, tavoiteltu muutos kantaa todennäköisemmin pidemmälle, ja/tai voi alkaa kiinnostaa. Yksi keskeisin motivaatioon vaikuttamisen lähtökohta onkin kullekin yksilölle merkityksellisten motiivien tiedostaminen.
16 psykologista perusmotiivia ohjaavat ihmisen toimintaa
Modernin motivaatiopsykologian mukaisesti ihmisen toimintaa ohjaavia, motiiveja on yhteensä 16. Tieteellisesti validoidun motivaatioteorian 16 psykologisesta perusmotiivista on kehittänyt psykologian ja psykiatrian professori Steven Reiss (1947-2016) tutkimusryhmineen 1990 – 2010 -lukujen aikana. Vuonna 1995 he aloittivat laajan, useita tuhansia testihenkilöitä sisältäneen ja usealla mantereella toteutetun tutkimuksen ja löysivät lopulta yhteensä 16 kaikissa ihmisissä olemassa olevaa psykologista perusmotiivia (ks. taulukko 1).
| MOTIIVI | MIKÄ MOTIVOI? |
|---|---|
| Valta | Asioihin vaikuttaminen, johtaminen, saavuttaminen, päättäminen, suorittaminen, menestyminen |
| Riippumattomuus | Vapaus, riippumattomuus, omatoimisuus, tekeminen itse (tai yksin) |
| Uteliaisuus | Tieto itseisarvona, oppiminen, ajattelu, konseptit, strategiat / suunnitelmat, ymmärtäminen, älyllisyyden arvostus |
| Hyväksyntä | Positiivinen palaute, positiivinen kuva itsestä, perfektionismi, virheettömyys |
| Järjestys | Järjestys, puhtaus, siisteys, pysyvyys, rakenteet, säännöt |
| Säästäminen / Kerääminen | Säästeliäisyys, resurssit, materia, tavarat, tavaroiden määrä, jonkin omistaminen |
| Kunnia | Lojaalisuus omia vanhempia, perinteitä tai traditioita kohtaan, periaatteet, moraali, etiikka |
| Idealismi | Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, yhteiskunta, maailman parantaminen |
| Sosiaaliset kontaktit | Ystävyys, seurallisuus, iloisuus, kontaktit ja yhteydenpito |
| Perhe | Omien lasten kasvattaminen, perheen hoivaaminen, huoltaminen, ajan viettäminen sisarusten kanssa, perheeseen sitoutuminen |
| Status | Yhteiskunnallinen arvostus, maine, menestys, saavutus, asema, oma arvo, laatu |
| Kosto / Voittaminen | Kosto, hyvityksen saaminen kamppailu, taistelu, voittaminen, kilpaileminen, puolustautuminen |
| Esteettisyys | Kauneus ja esteettisyys |
| Syöminen | Syöminen (psykologisena motiivina), ruoka, ruoan ajattelu, ruoan laittaminen, gourmet, nautiskelu, makuelämykset |
| Fyysinen aktiivisuus | Aktiivisuus, vauhti, liikkuminen, hyvä kunto, lihasten käyttäminen |
| Mielenrauha | Turvallisuus, rentous stressin välttäminen, varovaisuus, riskien ennakointi |
Taulukko 1. 16 psykologista perusmotiivia ja asiat, jotka motivoivat, kun motiivi itselle merkityksellinen.
Lähteet: Mayor & Risku 2022, 35; Reiss 2013, 13, 34.
Taulukossa esitellyt psykologiset perustarpeet eli motiivit (16) ovat synnynnäisesti olemassa meissä kaikissa, mutta niiden kunkin merkitys korostuu jokaisella ihmisellä yksilöllisellä tavalla. Toiset pitävät tärkeinä ja vähemmän tärkeinä eri motiiveja, kuin toiset. Ne motiivit, jotka ovat meille eniten ja vähiten merkityksellisiä, ohjaavat selkeimmin toimintaamme ja valintojamme. Itselle tärkeiden motiivien perusteella voi myös päätellä minkälaiset asiat kutakin henkilöä motivoivat. Vähiten itselle merkitykselliset asiat kertovat puolestaan siitä, minkälaiset asiat ihmistä eivät motivoi. [xvi] [xvii]
Merkityksellisten motiivien kartoittaminen
Psykologisten motiivien (16) kartoittamisesta on olemassa tieteellisesti validoitu, maksullinen testi: Reiss Motivation Profile® (RMP) [xviii], jota käytetään maailman laajuisesti esimerkiksi työntekijöiden motiivitekijöiden kartoituksessa sekä rekrytointitilanteissa, sillä motivaatiotiedon avulla voidaan tehokkaalla tavalla yhdistää toisiinsa sopivat työtehtävät ja työntekijät.
Käytännössä se, millaiseen tärkeysjärjestykseen 16 perustarvetta asemoituvat, ilmaisee yksilön sisäisiä arvoja ja persoonallisuuden piirteitä, ennustaa hänen käyttäytymistään sekä antaa tietoa häntä motivoivista, ja samalla esimerkiksi hänelle erityisen hyvin soveltuvista työtehtävistä tai muusta häntä motivoivasta toiminnasta.
Motivaatioprofiili perustuu 128-väittämän itseanalyysiin, jonka perusteella itselle henkilökohtaisesti tärkeistä, ja ei-tärkeistä motiiveista piirtyy myös havainnollinen kuva. Lisäksi RMP®-profiilin tehnyt saa henkilökohtaisen raportin hänelle tärkeistä motiiveista ja niiden vaikutuksista, ja profiilin tekemiseen kuuluu myös palautekeskustelu sertifioidun RMP-motivaatiovalmentajan kanssa.
Kaikilla ei ole mahdollisuuksia maksulliseen motivaatioprofiilin tekemiseen ja siihen liittyvän ohjauksen saamiseen. Yksinkertaisemmallakin tavalla motiivitekijöitä voi kuitenkin kartoittaa, ja saada sillä tavalla lisätietoa yksilölle merkityksellisistä asioista, esimerkiksi hyvinvointiin ja työelämään liittyvien suunnitelmien tekemisessä. Yksi tapa on esimerkiksi ympyröidä (tai merkitä + merkillä) 16 motiivitekijän taulukosta 2-3 itselle merkityksellisintä motiivia ja pohtia, miten itselle tärkeät asiat elämässä näkyvät, ovat näkyneet ja / tai voisivat näkyä tulevaisuudessa. Taulukkoon voi myös merkitä (esimerkiksi – merkillä) itselle vähiten tärkeät motiivit, ja pohtia myös sitä, onko niiden suhteen jotakin tärkeää huomioitavaa liittyen omiin suunnitelmiin, kuten minkälaisen tekemisen pariin ei välttämättä kannata hakeutua, mikäli siihen liittyy paljon asioita, jotka eivät itseä motivoi.
Motiiveihin liittyvä tieto ja ymmärrys auttaa hahmottamaan ihmisen tarpeita ja vahvuuksia yksilöllisesti, minkä vuoksi Reissin motivaatioprofiilia on hyödynnetty monenlaisissa konteksteissa, rekrytointien lisäksi myös muun muassa opinto-ohjauksessa, uraohjauksessa, terveys-, urheilu- ja parisuhdevalmennuksessa sekä monenlaisen itsetuntemuksen ja identiteettityön tukena.
Suomalaisista tutkijoista Minni Hurme (2023) on tutkinut motivaatioprofiilin merkitystä ja hyödynnettävyyttä työnhakijoiden työnhaussa ja toteaa, että tutkimustulosten perusteella tieto yksilön motivaatioprofiilista ja siihen yhdistetty ohjaus näyttäytyivät merkittävinä työnhakua ja urasuunnittelua edistävinä tekijöinä. [xix] Tutkittua tietoa löytyy myös siitä, että yksilöllisten arvojen mukaiseksi suunniteltu toiminta edistää selkeästi henkilöiden motivaatiota osallistua esimerkiksi työllistymistä tai työkykyä edistävään kuntouttavaan työtoimintaan. [xx]
Seuraavaksi pohdimme käytännönläheisesti sitä, minkälaista hyötyä motiivien tiedostamisesta voisi olla käytännön kuntoutus- ja työllisyyspalveluiden asiakaskohtaamisissa, erityisesti pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden kohdalla.
Työttömille asiakkaille merkityksellisten motiivien tunnistamisen hyöty työllistymistä edistävissä palveluissa
Työllisyyspalveluiden näkökulma
Työttömyys on monimuotoinen ilmiö, jonka taustalla voi olla erilaisia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia syitä. Työttömyys voi johtaa muun muassa taloudellisiin vaikeuksiin, sosiaaliseen eristäytymiseen ja mielenterveyden ongelmiin. Siksi on tärkeää, että työttömille tarjotaan yksilöllistä ja riittävän pitkään jatkuvaa tukea ja ohjausta työelämään siirtymisessä.
Työttömien työllistymismotivaation herättäminen tai sen ylläpysymisen tukeminen työllistymisprosessin eri vaiheissa on tärkeää, jotta ihminen voi suuntautua kohti hänelle itselleen merkityksellisiä asioita. Pitkään jatkunut työttömyys kapeuttaa usein ajatuksia tulevaisuuden suhteen. Työttömyyksien pitkittyessä myös oma kyvykkyyden tunne tai pystyvyyden tunne voivat haurastua, minkä jälkeen ihmiset eivät usko samalla tavalla enää omiin mahdollisuuksiinsa ja kykyihinsä kuin aiemmin.[xxi]
Avustamalla asiakkaita tunnistamaan heille kullekin merkityksellisiä motiivitekijöitä, työntekijät auttavat asiakkaita tunnistamaan samalla omia vahvuuksia, hahmottamaan sitä minkälaisia asioita kukin pitää työelämässä tärkeinä ja tavoiteltavina asioina. Työntekijät voivat ohjata asiakkaita myös pohtimaan uusista näkökulmista sitä, minkälaiset kaikki työtehtävät voisivat olla motiivien perusteella erityisen hyviä, mielekkäitä ja motivoivia.
Työllisyyspalveluissa motivoivien tekijöiden tunnistamista voi hyödyntää asiakkaiden kanssa esimerkiksi uraohjauksessa ja työelämään hakeutumisessa. Merkityksellisten motiivien ja niihin liittyvien vahvuuksien sekä mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen helpottaa sopivan ammattialan tai työn löytämistä. Merkityksellisten motiivien kartoitusta voi hyödyntää työkaluna myös työllistymissuunnitelmien laadinnassa. Kun tiedetään, mikä kutakin henkilöä todella motivoi, voidaan asiakkaille suunnitella paremmin juuri heille sopivia, työelämään siirtymistä tukevia palveluita ja toimenpiteitä.
Kun asiakkaiden vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet tunnistetaan, on myös helpompi kohdentaa palvelut siten, että ohjaustyössä voidaan mahdollisuuksien mukaan huomioida paremmin kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet. Tämä on tärkeää, jotta asiakkaat voivat kokea, että heidän tarpeitaan ja toiveitaan otetaan huomioon. Omalta osaltaan myös se lisää heidän työllistymiseen ja osallistumiseen liittyvää motivaatiota.
Edellisten lisäksi, sen tiedon avulla, mitkä motiivit ovat kullekin yksilölle merkityksellisiä, voidaan vähentää myös sitä riskiä, että henkilö päätyy työtehtävään, joka ei vastaa hänen vahvuuksiaan ja mielenkiintoaan. Esimerkiksi: Jos fyysinen aktiivisuus on asiakkaalle erityisen merkityksellistä, hänen saattaa olla vaikea toteuttaa työtehtäviä, jotka edellyttävät pääsääntöisesti toimistopöydän ääressä istumista. Sen sijaan hän voisi hyvin viihtyä vaikkapa kiinteistönhoidon tehtävien tai ulkotöiden parissa.
Motivaatio on keskeinen tekijä työelämään kiinnittymisessä. Kun ihminen saadaan motivoitumaan työllistymiseen, hän on aktiivinen työnhaussa, osallistuu koulutuksiin ja on valmis ottamaan vastaan uusia haasteita. Työnhakuun motivoitunut työnhakija on myös tulevaisuudessa todennäköisemmin tyytyväinen työhönsä ja pysyy työelämässä.
Kuntoutuspalveluiden näkökulma
Erityisesti työttömyyksien pitkittyessä työttömien palvelupolkuihin ennen työllistymistä voi kuulua useita palveluita, joiden avulla vahvistetaan paitsi työelämätaitoja, myös elämänhallintaa ja hyvinvointia.
Työkyvyn tuen ja kuntoutuksen mahdollisuuksia suunnitellaan yksilöllisen toiminta- ja työkyvyn vahvistamisen tarpeiden näkökulmasta, jolloin myös kullekin yksilölle merkitykselliset asiat, motivoivat tekijät ja henkilökohtaiset vahvuudet ovat avainasemassa onnistuneen kuntoutussuunnitelman kannalta. Niiden hahmottamiseen yksilölle merkityksellisten motiivien kartoituksesta saa tukea.
Työllistymistä sekä työ- ja toimintakykyä edistävien kuntoutuspalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää tunnistaa myös kunkin henkilön työllistymistä hankaloittavat tai joissain tapauksissa suorastaan estävät tekijät. Niistäkin saa hyödyllistä tietoa motiivien kartoittamisen avulla: Mitkä asiat ovat kullekin henkilölle vähiten merkityksellisiä ja mitä asiat motivoivat kutakin henkilöä vähiten? Tiedossa olevat vähiten yksilölle merkitykselliset asiat voivat antaa olennaisia vihjeitä muun muassa sen suhteen, minkälaisista kuntoutuspalveluista / palveluiden sisällöistä ihminen ei todennäköisesti hyödy, ja joiden parissa hänen työ- ja toimintakykynsä ei näin ollen välttämättä edisty. Esimerkiksi: Mikäli ihminen, jolle sosiaaliset kontaktit ovat kaikkien motiivien joukossa vähiten hänelle merkityksellinen asia, ohjataan paljon vuorovaikutusta edellyttävään kuntoutukseen, ei hänen toimintakykynsä kuntoutuksessa välttämättä edisty parhaalla mahdollisella tavalla tai ei ollenkaan.
Tietysti kuntoutusuunnittelussa, ja palveluiden toteutuksessa huomioidaan aina myös kaikki muut motivaatioon vaikuttavat tekijät kuin sisäisesti merkitykselliset motiivit, kuten kunkin henkilön ajankohtaiseen yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvät tekijät sekä terveydentilan, aikaisempien kokemusten ja sisäisten uskomusten vaikutukset motivoitumisen mahdollisuuksiin.
Haastavissakaan elämäntilanteissa olevien kuntoutujien ja työnhakijoiden kohdalla ei tulisi sisäisesti merkityksellisten asioiden kartoittamista tulisi kuitenkaan unohtaa, sillä motivaatiotekijöiden tunnistaminen voi olla käänteentekevää kuntoutukseen ja muutoksen sitoutumisen näkökulmasta. Kun asiakas itse tunnistaa, mikä häntä elämässä motivoi, voi tietoa hyödyntää motivoivan kuntoutuksen suunnittelun ja toteuttamisen tukena, tavoitteenasettamisessa sekä tulevaisuuden urasuunnitelmien pohdinnassa, joiden pohjana kuntoutukset usein toimivat.
Merkityksellisten motiivitekijöiden tunnistamisen tavoitteena on herättää asiakkaat itse pohtimaan, löytyisikö niiden kautta paremmin sellainen kuntoutus- tai urasuunnitelma, mikä pohjautuu aitoon kiinnostukseen ja oikeisiin motiiveihin. Sellainen suunnitelma mahdollistaa yksilöllisen ja motivoivan kuntoutuspolun, joka tukee yksilöllisten tavoitteiden asettamista ja johtaa todennäköisemmin työelämään.
Asiakkaita ohjaavien ammattilaisten näkökulmasta sekä yksilöllisen ohjauksen ja tuen antaminen sekä palveluiden yhteensovittaminen on oletettavasti myös helpompaa, kun tiedämme, mitkä asiat kutakin asiakasta motivoivat ja mitä he haluavat elämältään.
Motivaatiotekijöihin perustuva tieto tarjoaa myös erityisen pitkäjänteistä orientaatioapua vaikuttavien palveluiden toteuttamiseen ja järjestämiseen, asiakkaiden motivointiin sekä yksilöiden näkökulmasta motivoitumiseen. Tutkimusten mukaan ainoastaan suuret muutokset elämässä, kuten läheisen ihmisen kuolema tai uskoon tuleminen voivat muuttaa psykologisten tarpeiden / motiivien tärkeysjärjestystä, mutta muutoin ne pysyvät suhteellisen samoina läpi koko elämän.
Kirjoittajat:
Maarit Kestilä Outi Sassali Maaria Välitorppa
Projektikoordinaattori Palvelukoordinaattori Projektipäällikkö