Kuntaliiton ja Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden asiantuntijoille tekemän kyselyn (Kuntaliitto 21.11.2024) mukaan matalan kynnyksen työllisyyspalveluille on valtakunnallisesti kasvava tarve. Nykyiset palvelut, kuten valmennukset ja työkokeilut, eivät riitä vastaamaan kaikkien asiakkaiden moninaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Kyselyn perusteella kunnissa kaivataan joustavampia ja asiakaslähtöisempiä palveluja, jotka tukevat tehokkaasti paitsi työllistymistä myös osallisuutta, hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta.
On selvää, että viranomaisilla on keskeinen vastuu työttömyysprosessien johtamisesta, mutta tämä ei tarkoita, että heidän tulisi hoitaa kaikkea yksin. Asiakaslähtöiset palvelut, kuten Eduro-säätiön tarjoamat voimavaraistamiseen ja osaamisen vahvistamiseen keskittyvät ratkaisut, ovat hyvä esimerkki siitä, miten palvelutuottajat voivat täydentää julkisia työllisyyspalveluja. Palvelutarpeen arvioinnista oikea-aikaiseen ohjaukseen ja räätälöityihin tukitoimiin – yhteistyön merkitys korostuu.
Työttömien tilanteet ovat hyvin erilaisia, mikä asettaa suuria vaatimuksia viranomaisten palvelutuntemukselle ja kyvylle järjestää etuuksia. Tämä tehtävä on usein raskas ja monimutkainen, mutta se ei saisi jäädä vain työllisyyspalveluiden harteille. Sosiaalipalvelut, järjestöt ja palvelutuottajat ovat tärkeitä kumppaneita, jotka voivat tarjota tietoa asiakkaiden tilanteesta ja tarpeista. Yhdessä ne voivat kehittää kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka eivät keskity vain työllistymiseen vaan edistävät myös asiakkaiden hyvinvointia.
Erityisesti haastavien kohderyhmien, kuten osatyökykyisten, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, kohdalla tarvitaan tarkasti suunniteltuja palveluja. Esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen hyödyt jäävät usein vajaaksi, jos sitä tarjotaan ennen kuin asiakkaan toimintakyky on riittävällä tasolla. Tällaiset tilanteet voitaisiin välttää kohdentamalla palvelut tarkemmin ja tekemällä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Tällaista vahvaan monialaiseen verkostoyhteistyöhön ja asiakkaan ajankohtaisen tilanteen tarkempaan tarkasteluun perustuvaa toimintamallia on alettu pilotoida INEEN – ohjaus palveluihin –hankkeessa vuoden 2024 aikana. Pilotin aikana on havaittu, että erityisesti pitkään työttömänä olleet hyötyvä intensiivisen palveluohjauksen toimintamallista, missä työllisyyspalveluiden, terveys- ja sosiaalipalveluiden, Kelan sekä palveluntuottajien välisen koordinoidun yhteistyön avulla pyritään rakentamaan pitkään työttömän olleille ehjiä palvelupolkuja kohti työtä tai opintoja.
Intensiivinen palveluohjaus perustuu paitsi asiakkaan tilanteen tuntemiseen, myös juurisyiden, työllistymismotivaation ja realistisen työllistymis- tai kuntoutussuunnitelman huolelliseen laadintaan, mitä käytännössä lähdetään toteuttamaan. Olennaista kuitenkin on, että intensiivinen palveluohjaus kytkeytyy osaksi viranomaisten prosesseja ja asiakkaan kanssa työskentelevät ammattilaiset työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen.
Tulevaisuuden työllisyyspalvelujen on rakennuttava joustavuuden, asiakaslähtöisyyden ja yhteistyön varaan. Tämä vaatii rohkeita avauksia ja valmiutta uudistaa rakenteita – mutta tulokset voivat olla ratkaisevia niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnan kannalta. Nyt on oikea hetki ottaa askel kohti aidosti vaikuttavia työllisyyspalveluja.
Maaria Välitorppa
Projektipäällikkö
INEEN-ohjaus palveluihin
